Interaktiivisella kartalla on esitetty MiX-hankealueen kevyen liikenteen väylät (pyörätiet). Karttaa voi zoomata, ja eri karttatasojen näkyvyyttä voi muuttaa.


Mikkelin seudun (Mikkelin seutukunta ja Juva) väestöstä puolet eli vajaa 40 000 asukasta asuu Mikkelin keskustaajaman pyörätieverkon äärellä[1]. Tällä alueella pyöräteiden yhteispituus on hieman yli 200 kilometriä, ja verkko pääosin yhtenäinen. Mikkelissä on pyöräteitä myös mm. Anttolassa, Hiirolassa, Haukivuorella, Ristiinassa ja Suomenniemellä. Liikenteen päästöjen vähentämisen kannalta laaja ja eheä pyörätieverkko on erittäin merkittävä liikenneinfrastruktuurin osa, sillä se tarjoaa selkeästi päästöttömän vaihtoehdon henkilöautolla tehdyille lyhyille matkoille. Suomessa henkilöautomatkoista noin 60 % on alle 10 kilometrin matkoja[2].

Henkilöauton käytön yleisyyteen vaikuttavat samassa taloudessa asuvien ajokortin haltijoiden ja talouden käytössä olevien autojen määrät. Mikkelissä on noin 21 700 yksityisessä liikennekäytössä olevaa henkilöautoa ja 35 700 henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia[3]. Täysi-ikäisistä B-ajokortti on noin 80 prosentilla. Tarkemmalla aluejaolla tietoja ei julkaista. Vuoden 2018 syyskuussa ajoneuvotietoja julkaistiin postinumeroperusteisella pienaluejaolla. Mikkelin 501-alkuisten postinumeroiden alueella, jonka pyörätieverkko käytännössä kattaa kokonaan, yksityisautoja oli taloutta kohden hieman alle yksi. Tuukkalan, Kaituenmäen ja Moision alueella (50500 ja 50520) sekä Ihastjärven alueella (50970) luku oli myös alhainen: noin 1,1 autoa/talous. Muuten maaseutumaisen Ihastjärven alhaista suhdelukua selittää ainakin osittain se, että alueeseen kuuluu myös taajaan rakennettu ja lähellä keskustaa sijaitseva Savisillan-Riutan asuinalue. Muilla tarkasteluun valituilla postinumeroalueilla henkilöautoja oli taloutta kohden 1,4-1,8. Näin siis esimerkiksi Rantakylässä (50600 ”Karikko”) ja Otavassa (50670), jossa suurimmalla osalla asukkaista on sujuva polkupyöräyhteys muihin kaupunginosiin, mutta jossa matkan pituus keskustaan vaikuttaa jo merkittävästi kulkuneuvon valintaan.

Taulukko: Väkiluku, asuntokunnat (taloudet) ja yksityisomisteiset henkilöautot Mikkelin keskustaa ympäröivillä pienalueilla ja pyörätieverkon läheisyydessä asuvien osuudet (Lähteet: Tilastokeskus 2020, Traficom 2018, Digiroad 2020)

Pienalue (posti-
numeron 3 ensimmäistä numeroa)
Sisältää postinjakelualueetAsukkaitaTalouksiaHenkilöautojaHenkilöautoja/talousPyöräteitä, km
Asukkaita keskim. 250 m [1] etäisyydellä pyörätieverkostaAsukkaiden osuus koko pienalueen väestöstä
Koko Mikkeliyhteensä53 13427 55128 919
1,05
228--
501Mikkeli keskus, Siekkilä, Nuijamies, Karkialampi, Kattilansilta, Peitsari, Visulahti, Tuppurala29 31116 56015 518
0,94
143
29 476
101 %
503Rämälä, Norola
649272479
1,76
2
100
15 %
505Tuukkala-Kaituenmäki, Moision sairaala-alue
1 628815
915
1,12
13
1 367
84 %
506Karikko, Otava
6 5842 829
3 957
1,40
34
5 431
82 %
507Syysjärvi, Korpikoski
917374
553
1,48
6
340
37 %
508Annilanselkä
538242
350
1,45
0
386
72 %
509Ihastjärvi
2 4871 107
1 242
1,12
8
861
35 %
501 ja 503-509yhteensä42 11422 199
23 3941,05
206
37 961
90 %

Suomen ympäristökeskuksen laatiman kaupunki-maaseutuluokittelun mukaan Rantakylä on ulompaa kaupunkialuetta, jolla henkilöautotiheyden valtakunnallinen keskiarvo on 1,2 autoa/talous (HLT 2016). Otava puolestaan on kaupungin kehysaluetta, jolla vastaava maanlaajuinen keskiarvo on 1,5. Ulomman kaupunkialueen kategoriassa 31 % talouksista omistaa enemmän kuin yhden henkilöauton. Kehysaluekategoriassa useampi auto on jo lähes puolella (49 %) talouksista. Ottaen huomioon polkupyörien teknisen kehityksen (mm. sähköavusteisuuden yleistyminen) sekä autoilun verotuksen kiristymisen nämä ovat todennäköisesti ne alueluokat, joilla potentiaali autonomistuksen ja edelleen henkilöautoilusta syntyvien päästöjen vähenemiseen on korkein.

Asuntokunnan näkökulmasta ”kakkosautosta” luopuminen ja sen korvaaminen muilla kulkuneuvoilla voi olla kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Vaihtoehtojen määrään vaikuttavat mm. talouteen kuuluvien henkilöiden määrä, joukkoliikennepalvelujen taso, tavarankuljetustarpeet ja liikkumistarpeiden jakautuminen eri vuorokauden- ja vuodenaikoihin.

Toisen auton korvaaminen yhdellä tai useammalla polkupyörällä – tai jopa sähköpyörällä – jättää useimmiten rahaa säästöön. Säästöä voi kertyä pian niinkin paljon, että talouden ainoaksi jäävän auton vaihto esimerkiksi uuteen kaasu-, sähkö- tai hybridiautoon tulee mahdolliseksi.  Henkilöautojen vuotuiset käyttökustannukset ovat nimittäin polkupyörän käyttökustannuksia selvästi korkeammat. Polkupyörän kokonaiskustannuksia voi laskea esimerkiksi valmiilla laskentataulukolla, johon voi itse päivittää omaan tilanteeseen paremmin soveltuvat lähtötiedot. Omaksi pyöräilyn kustannuskomponentikseen voi olla tarpeen lisätä esimerkiksi pyörän lisävarusteet, kuten valot, lukot ja talvirenkaat, tai vaatteet ja asusteet, joiden avulla pyöräilyn olosuhteet ympärivuotisena kulkumuotona paranevat. Ympärivuotiseen pyöräilyyn ja talviolosuhteisiin asennoituminen onkin huomionarvoinen asia tapauksissa, joissa julkinen liikenne (bussi tai taksi) ei ole realistinen vaihtoehto talvellakaan. Tavaran tai esimerkiksi pienten lasten kuljetukseen on nykyään myös saatavilla niihin suunniteltuja erikoispyöriä, kuten laatikko- ja tavarapyöriä, joiden hankintahinnat ovat yleensä noin 2 000 – 4 000 euron haarukassa. Ĺisäksi on kaupan samaan tarkoitukseen soveltuvia tavallisiin tai sähköavusteisiin pyöriin kiinnitettäviä perävaunuja.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Mikkelin seudun arkisten pyöräilymahdollisuuksien laajuutta pyörätieverkon kautta, mutta pyöräteiden puuttuminen ei toki yksistään ole pyöräilyä rajoittava tekijä. Ratkaisevampi asia voikin olla esimerkiksi pyöräteiden vaatimaton talvikunnossapito tai pyöräilyn soveltumattomuus ajoratojen muuhun liikennevirtaan. Pyöräily nimittäin muuttuu epämukavaksi etenkin silloin, kun raskas liikenne käyttää samaa ajorataa pyöräilijöiden kanssa. Aluetarkastelussamme nousee esille hyvät pyörätieyhteydet keskustasta Otavan suuntaan, kun vastaavasti kaupungin itäpuolella pyöräteitä on melko vähän. Esimerkiksi Norolan postinumeroalueelle kaupungin pyörätieverkosta ulottuu vain kahden kilometrin osuus. Norolan ja Rahulan pyöräilyolosuhteet paranivat kuitenkin paljon syyskuun alussa, kun Viitostie siirtyi uuteen maastokäytävään, ja autoliikenteen määrä vanhalla Kuopiontiellä väheni merkittävästi. Pyöräilyolosuhteet paranivat myös Rämälän suunnalla, kun kevyen liikenteen väylä Kinnarista Vehmaskyläntien risteykseen saatiin valmiiksi.


[1] Pyörätien läheisyys määriteltiin seuraavasti: Kevyen liikenteen väylien ympärille muodostettiin vyöhykkeet 500 m enimmäisetäisyydellä. Väestötiedot kerättiin Tilastokeskuksen väestöruuduista (1km2), joiden keskipiste osui vyöhykkeen sisälle. Etäisyys pyörätielle ruudulla sijaitsevasta rakennuksesta oli keskimäärin 250 m ja enimmillään 1,2 km.

[2] Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 (Traficom 2018)

[3] Voimassa olevat ajokortit koontiluokittain http://trafi2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/TraFi/TraFi__Ajokortit/010_ajok_tau_101.px/

Kategoriat: Uutiset