Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti lokakuun 27. päivänä järjestämässään Fossiilittoman liikenteen tiekartan hankewebinaarissa liudan autojen käyttövoimiin liittyviä tavoitteita, joihin sisältyi mm. 600 000 – 700 000 sähköauton saaminen liikenteeseen vuoteen 2030 mennessä. Samassa tilaisuudessa korostettiin, että sähköautot eivät suinkaan ole ainoa tieliikenteen ratkaisu, joilla liikenteen kokonaispäästöt puolitetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteisiin sisältyy myös mm. biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen laajentaminen, liikennekaasun jakelun ja sähkön latauksen investointien tukeminen sekä vähäpäästöisen raskaan kaluston hankintatuet.

Valtakunnallinen sähköautotavoite painottuu käytännössä henkilö- ja pakettiautoihin, koska akkutekniikka ei riitä vastaamaan raskaimpien ajoneuvojen tehontarpeeseen tänään eikä liioin vielä kymmenenkään vuoden päästä. Tasaisen aluejaon ”taulukolla” tavoite tarkoittaisi Mikkelin seudulla noin 8 000 henkilö- ja pakettiautoa, joiden tulisi vieläpä enimmäkseen olla täyssähköautoja. Toisaalta, biokaasun jakeluun ollaan alueella investoimassa sellaiseen tahtiin, että kaasuautoilijan kannalta herkullinen kahden kaasunmyyjän kilpailuasetelmakin voi olla lähitulevaisuudessa mahdollinen. Keskimääräistä tiheämpi kaasuasemaverkko antaisi odottaa kaasuautojen suhteellisen osuuden kasvamista valtakunnallista suhdelukua korkeammaksi ja vastaavasti pienempää (täys)sähköauto-osuutta. Myös käyttövoimien väliset erot autojen hankintahinnoissa näyttäisivät puoltavan kaasuautojen sähköautoja nopeampaa yleistymistä ainakin ns. perheautojen kategoriassa.

Kuluttajavalintojen kautta tapahtuvan autokannan käyttövoimarakenteen muuttumisen ennustaminen on tällä hetkellä varsin epävarmalla pohjalla, kun ottaa huomioon konkreettisten ohjaustoimien (mm. verot ja kannustimet) keskeneräisyyden sekä globaaleilla markkinoilla tapahtuvat muutokset autojen tuotekehityksessä. Raskaassa liikenteessä epävarmuus vallitsee myös uusiutuvan dieselin riittävyydessä ja verojen jälkeisessä hintatasossa Suomen markkinoilla.

PLiMiX-hankkeen liikennejärjestelmän mallinnukseen on valittu kolme tulevaisuusskenaariota, joissa ajoneuvokannan käyttövoimarakenteet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Käyttövoimaskenaariot ovat:

  • ”Aliisa”: VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmään sisältyvän autokantaa koskevan alamallin (ALIISA) mukainen ajoneuvoennuste, joka perustuu jo päätettyihin ohjauskeinoihin (kuten sekoitevelvoite v. 2020). Eri käyttövoimien suhteellisten osuuksien ennustetut muutokset viisivuotiskausina (2020-2025, 2025-2030, 2030-2035 ja 2035-2040) on sovitettu MiX-alueen kuntien autokantaan
  • ”Hiilivapaa”: liikennettä koskevan SKE3-skenaarion mukainen ennuste, jolla ”Hiilivapaa Etelä-Savo” -hankkeen loppuraportin mukaan Etelä-Savo saavuttaisi hiilineutraaliuden vuonna 2040. Ennuste sisältää biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen asteittaisen noston (ei vielä päätetty). Maakunnallinen ennuste on sovitettu MiX-alueen kuntiin nykyisiin ajoneuvomääriin perustuen
  • ”Ilmo2045”: ”Hiiletön liikenne 2045” – ilmastopolitiikan työryhmän toimenpideohjelman loppuraporttiin perustuva ennuste, jossa eri käyttövoimien suhteellisten osuuksien ennustetut muutokset on sovitettu MiX-alueen kuntien autokantaan nopeutetusti niin, että viisivuotiskausien suhteelliset muutokset vastaavat valtakunnallisen ennusteen muutoksia kausilla 2020-2025, 2025-2032, 2032-2040 ja 2040-2050.

Alla olevissa käyttövoimakohtaisissa kuvaajissa näkyy, kuinka henkilö- ja pakettiauto- sekä kuorma-autokanta eri skenaarioissa muuttuvat. Mallinnuksessa mukana olevien ajoneuvojen kokonaismäärä riippuu siitä, mitä skenaarioita muiden muutossegmenttien kohdalla käytetään. Kuvaajiin on lisätty myös katkoviivalla trendi, joka kuvaa kyseisen käyttövoiman suhteellista muutosta Mikkelin seudun autokannassa vuosina 2015-2020. ”Aliisa”-skenaario näyttää olevan tätä trendiä lähellä useimmissa kuvaajissa.

Grafiikoita tarkastellessa huomio kannattaa kiinnittää niihin kuvaajiin, joissa käyttövoiman suhteellisesta osuudesta kertova asteikko (y-akseli) kohoaa kymmeniin prosentteihin. Mukana kuvaajakokoelmassa on myös kokonaisuuteen vähemmän vaikuttavia hybridi- ja flexfuel-käyttövoimayhdistelmiä, joiden on myös skenaarioissa ennustettu jäävän marginaalisiksi. Lisäksi vuoden 2020 tilanteeseen sisältyy tilastoihin perustuen bensiinikäyttöisiä kuorma-autoja, vaikka nämä ovat todellisuudessa kuorma-autoksi rekisteröityjä pakettiautoja.

”Hiilivapaa”- ja ”Ilmo2045”- skenaariot poikkeavat toisistaan sekä ennakoitujen päästötavoitteiden että käyttövoimarakenteen kehityksen suhteen. ”Hiilivapaa” -skenaario ennakoi hiilineutraaliuden saavutettavan pitkälti ladattavilla hybridihenkilöautoilla ja biodieseliä käyttävillä kuorma-autoilla. ”Ilmo2045”-skenaario puolestaan laskee hyvin vähän biopolttonesteiden varaan ja arvioi täyssähköautoista tulevan 2040-luvun pääasiallinen ajoneuvotyyppi. Kuorma-autoissa sähkö ja kaasu ovat yleisimmät käyttövoimat.

PLiMiX-hankkeessa ei erikseen arvioida, mikä skenaarioista olisi lähimpänä toteutuvaa kehitystä. Tarkoituksena on mallinnuksen kautta hahmottaa erilaisten käyttövoimamuutosten merkitys liikennejärjestelmälle ja sen kokonaispäästöille muut muutossegmentit huomioiden.

Henkilö- ja pakettiautot

Kuorma-autot

Kategoriat: Uutiset