Mikkelin seudun liikennejärjestelmä

Mikkelin seutua koskevaa liikenteen suunnittelu- ja kehittämistyötä tehdään valtakunnan tason lisäksi maakunta-, seutu- ja kuntatasolla. Etelä-Savon maakuntaliiton mukaan liikennejärjestelmällä tarkoitetaan ”kokonaisuutta, joka muodostuu 1) kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, 2) liikennettä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta, 3) liikennepalvelulaissa tarkoitetuista palveluista, 4) liikennevälineistä ja 5) liikennettä ohjaavista järjestelmistä”.

PLiMiX 2040 -hankkeessa kuvattava liikennejärjestelmämalli on yksinkertaistus alueen todellisesta liikennekokonaisuudesta. Mallissa keskitytään pääliikennemuotoihin, jotka ovat myös pääasiallisia liikenteen päästöjen aiheuttajia. Mikkelin seutu on monia muita kaupunkiseutuja helpompi kohde mallinnukselle, sillä alueella ei ole merkittävissä määrin lentoliikennettä ja vain vähän kaupallista vesiliikennettä. Toisaalta haasteena on, että alueelta ei ole helposti saatavilla mallinnuksen kannalta tärkeää mittauksiin perustuvaa liikennetietoa valmiina paikkatietoaineistoina. Esimerkiksi henkilöiden liikkumistarpeet määritellään pääasiassa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen tuloksia hyödyntäen, ja ne siirretään paikkatietojärjestelmään yhdistämällä tiedot Tilastokeskuksen raportoimiin pienaluekohtaisiin väestötietoihin. Koska valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus ei sisällä tarkempaa tutkimusosiota Mikkelin seudusta, ollaan päädytty käyttämään Joensuun seudulta kerättyä tarkempaa tietoa. Joensuun seudun kokonais- ja henkilökohtaisia matkamääriä on kuitenkin kertoimilla skaalattu alaspäin Mikkelin seudun pienemmän väestön ja hieman erilaisen kaupunki-maaseuturakenteen takia. Alla olevassa kuvassa on esitetty henkilöliikennetutkimuksessa raportoidut keskimääräiset matkamäärät Suomessa kaupunki-maaseutujaon mukaisesti sekä erikseen Etelä-Savossa , Pohjois-Karjalassa ja Joensuun ydinkaupunkiseudulla.

Vastaavasti julkisen liikenteen ja tavaraliikenteen tietoja haetaan Väyläviraston ja Traficomin avoimen tiedon rajapinnoista, ja ajoneuvojen käyttövoimajakauma tutkimusaluella perustuu niin ikään Traficomin avoimeen tietoon.

Keskimääräinen vuorokausikohtainen matkaluku eri alueilla henkilön asuinpaikan mukaan. Lähde: WSP Finland Oy, Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016.

Liikennejärjestelmämallin toimintaperiaate

PLiMiX – liikennejärjestelmämalli on rakennettu tuottamaan simuloitua tietoa liikennesuoritteesta ja liikenteen päästöistä tavanomaisen kalenteriviikon ajalta.

Liikennejärjestelmämalli koostuu kolmesta alamallista:

  • henkilöliikennemalli
  • tavaraliikennemalli
  • polttoainehuoltomalli

Henkilöliikennemalli ja tavaraliikennemalli ovat toisistaan riippumattomia alamalleja. Esimerkiksi henkilöliikennemallissa ihmiset asioivat kaupoissa tai keskittyneillä kaupan alueilla, joihin kohdistuu myös kauppaa palvelevaa tavaraliikennettä. Näille alueille kohdistuvan henkilöliikenteen määrä ei kuitenkaan (esimerkiksi kauppojen varastotilanteen kautta) vaikuta siihen, kuinka usein tavaraliikennemalli synnyttää liikennettä samoille alueille.

Polttoainehuoltomallilla sen sijaan on vahva järjestelmäsidonnaisuus henkilö- ja tavaraliikennemalleihin, joissa polttomottoriajoneuvoille on ohjelmoitu käynti tankkauspisteellä polttoaineen määrän alittaessa tietyn tason. Huoltomalliin lukeutuvat polttoaineen jakeluautot puolestaan aktivoituvat polttoaineen määrän käydessä vähiin polttoaineiden jakelupisteillä. Huoltomallin rooli korostuu etenkin niissä liikennejärjestelmän skenaarioissa, joissa paikallisesti tuotettua biokaasua on tarve kuljettaa tietyille tankkauspisteille jakeluautoilla kaasuputken sijaan.

Kuinka ihmisten liikkuminen mallinnetaan?

Henkilöiden päivittäiset liikkumistarpeet ovat määrällisesti eniten liikennettä synnyttävä tekijä. Liikkumistarve saa aikaan sen, että mallissa tietyssä paikassa asuva tietyn ikäinen henkilö lähtee tiettyyn vuorokauden aikaan liikkelle, ja henkilön kulkutapa valikoituu erikseen määritellyn laskentasäännön mukaisesti.

Esimerkiksi henkilön asuinpaikka vaikuttaa kulkutapapäätökseen niin, että Mikkelin ydinkeskustassa (sisempi kaupunkialue) asuvalle valikoituu kulkutavaksi jalankulku selvästi useammin kuin harvaana asutulla maaseudulla asuvalle. Alla olevassa kuvassa on esitetty Mikkelin seudulla asuvan väestön sijoittuminen eri seutuluokkiin vuonna 2018.

Sisempi kaupunkialue

1342217.3%

Ulompi kaupunkialue

2208728.5%

Kaupungin kehysalueet

62048%

Kaupungin läheinen maaseutu

46356%

Ydinmaaseutu

1278316.5%

Harvaan asuttu maaseutu

1835023.7%

Väestön sijoittuminen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaisille alueille Mikkelin seudulla vuonna 2018. Lähde: Tilastokeskus.

Henkilön liikkeelle saava laskentasääntö perustuu arvioituihin keskimääräisiin vuorokausikohtaisiin matkalukuihin, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Koska esimerkiksi Joensuun kaupunkiseutua koskevissa tutkimustuloksissa (PDF, sivu 12) on ”aukkoja” eri ryhmien kohdalla, on näitä täytetty arviomalla kunkin liikennemuodon osuutta kussakin alaryhmässä väestöpohjan ja pääryhmän summa- tai keskiarvolukujen perusteella. Lisäksi MiX-alueelle johdetut matkaluvut on allokoitu uudelleen mallinnuksessa käytetyn ikäluokituksen mukaisiksi koko väestöä koskevien keskiarvojen pysyessä muuttumattomina. Alle 6-vuotiaiden ei ole oletettu tekevät matkoja, mutta nämä sisältyvät kuitenkin alle 15-vuotiaiden perusjoukkoon ja siten vaikuttavat myös ikäryhmän keskimääräiseen matkalukuun.


Henkilöiden liikkumistarve liikennemuodoittain, matkaa/hlö/vrk

Asuinpaikan sijaintiIkäryhmäJalankulkuPyöräilyJoukkoliikenneHenkilöauto
(kuljettajana)
Henkilöauto
(matkustajana)
MuuKaikki
Koko MiX-alueKaikki0,500,29
0,07
1,10
0,42
0,062,45
Sisempi kaupunkialueAlle 15 v.0,470,360,05-0,820,141,84
15-64 v.0,810,390,060,930,730,032,95
Yli 64 v.0,860,310,020,690,320,012,21
Kaikki0,800,360,050,780,610,032,63
Ulompi kaupunkialueAlle 15 v.0,230,800,13-0,380,191,74
15-64 v.0,680,580,071,220,450,073,07
Yli 64 v.0,370,160,111,000,300,041,97
Kaikki0,550,540,090,970,410,082,64
Kaupungin kehysalueAlle 15 v.0,260,310,13-0,580,141,42
15-64 v.0,350,070,131,630,430,062,67
Yli 64 v.0,260,170,290,620,080,051,46
Kaikki0,310,140,161,110,400,072,19
Kaupungin läheinen maaseutuAlle 15 v.0,270,200,13-0,940,131,69
15-64 v.0,350,070,111,320,580,092,53
Yli 64 v.0,600,030,071,080,090,101,98
Kaikki0,400,080,111,060,510,102,26
YdinmaaseutuAlle 15 v.0,280,240,55-0,280,061,40
15-64 v.0,500,150,071,560,230,032,53
Yli 64 v.0,470,130,071,160,140,021,98
Kaikki0,460,160,131,230,200,032,20
Harvaan asuttu maaseutuAlle 15 v.0,190,240,00-0,590,101,12
15-64 v.0,420,150,002,040,490,053,14
Yli 64 v.0,320,130,000,890,290,041,67
Kaikki0,360,150,001,420,440,052,41

Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen 2016 (Traficom/WSP Finland) pohjalta PLiMiX 2040 -liikennejärjestelmäsimulointia varten laadittu arvio eri väestöryhmien keskimääräisistä vuorokausikohtaisista matkatarpeista MiX-alueella (Mikkelin seutukunta + Juva).


Kuinka raaka-aineiden ja tavaroiden liikkuminen mallinnetaan?

Tavaraliikennemallissa liikenne ei synny tavaroiden liikuttamistarpeesta (vrt. henkilöliikennemalli) vaan aikatauluista. Aikataulut puolestaan perustuvat aluekohtaisiin tilastoihin, jotka allokoidaan tarkemmin pienalueille eri paikkatietoaineistojen perusteella. Tarkempi kuvaus tästä julkaistaan myöhemmin hankkeen aikana.

Polttoainehuoltomallissa liikenne syntyy aiemmin kuvatulla tavalla kysyntävetoisesti henkilö- ja tavaraliikennemallissa muodostuvien polttoainetarpeiden perusteella.