PLiMiX-liikennejärjestelmämalli validoidaan ensin nykytilaskenaariossa, ja sen jälkeen sitä voidaan käyttää tulevaisuuden liikennejärjestelmävaihtoehtojen simulointiin.

Tulevaisuudesta emme kovin tarkkaan tiedä, varsinkin kun yritämme kuvitella, miltä yhteiskuntamme, liikkumistarpeemme ja sen myötä liikennejärjestelmämme näyttävät 20 vuoden päästä. Sitä varten laadimme erilaisia tulevaisuusskenaarioita, joissa mm. väestön määrä, yksityisautojen omistus, joukkoliikenteen saavutettavuus ja vaihtoehtoisten käyttövoimien saatavuus vaihtelevat. Pyrimme käyttämään skenaarioiden oletusten taustalla mahdollisimman paljon puolueettomien asiantuntijoiden arvioita ja julkaisuja, kuten esimerkiksi väestökehityksen osalta Tilastokeskuksen julkaisemia väestöennusteita.

Kuntakohtaiset väestöennusteet allokoidaan nykyiseen asuinrakennuskantaan niin, että tulevaisuuden liikennejärjestelmässä aluekohtaiset matkatarpeiden määrät muuttuvat samassa suhteessa väestökehityksen kanssa. Alla oleva kuva-animaatio havainnollistaa pientalojen tilastoitua ja ennustettua asukasmäärän muutosta MiX-alueella.

Kartta-animaatio asutettujen pientalojen ja niiden asukasmäärän muutoksesta MiX-alueella (Mikkelin seutukunta + Juva) vuosina 2005, 2010, 2013, 2018, 2030 ja 2040. Esitys perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoihin (maantieteellinen tarkkuus 1 km²) ja vuonna 2019 julkaistuun väestöennusteeseen (kuntatason tarkkuus).

Valistuneetkin arviot kykenevät vain harvoin tarkkoihin ennusteisiin. Esimerkiksi vuosituhannen alussa laadittu ennuste Etelä-Savon väkiluvuksi vuonna 2020 oli 150 653 (sis. vuonna 2013 Mikkeliin liitetty Suomenniemi), joka on 8 273 henkeä enemmän kuin toteutunut väestömäärä (142 380, ennakko joulukuulta 2019). Väkiluku maakunnassa on siis kuluneen 20 vuoden jaksolla vähentynyt yli 5 % ennustettua nopeammin.

Ennusteiden epävarmuuden takia tulevaisuusskenaarioissa tehdäänkin herkkyystarkasteluja, jotta epävarmuustekijöiden vaikutus simulointien lopputuloksiin voidaan havaita.

Skenaariot keskittyvät tieliikenteen matkatarpeisiin ja kulkuneuvovalintoihin

Liikennejärjestelmän nykytilaa kuvaavan skenaarion lisäksi käytetään tulevaisuusskenaarioita, jotka on luokiteltu kuuteen muutossegmenttiin. Väestökehitys, jakelulogistiikan nopeutuminen ja etäasioinnin lisääntyminen ovat liikkumis- ja liikuttamistarpeisiin vaikuttavia muutossegmenttejä. Ajoneuvojen käyttövoimien muutokset, julkisen liikenteen palvelutason heikkeneminen ja kaupungin katuinfran muutokset ovat kulkuneuvo- ja käyttövoimavalintoihin vaikuttavia segmenttejä. Yksi simulointiajo sisältää yhden skenaarion kustakin segmentistä, ja kukin segmentti sisältää kolme vaihtoehtoista skenaariota:

KohdeMuutossegmenttiSkenaario ja selite
Liikkumis- ja liikuttamistarpeetVäestökehitysV1: Väestön määrä ja rakenne vuoden 2018 mukainen koko ajan
V2: Väestön määrä ja rakenne kehittyvät vuoden 2019 väestöennusteen mukaisesti
V3: Väestön määrä ja rakenne kehittyvät niin, että määrä on vuodesta 2030 alkaen 90 % ennusteen mukaisesta
Jakelulogistiikan nopeutuminenT1: Tavaraliikenteen määrä ja rakenne pysyvät vuoden 2018 tasolla
T2: KAIP-liikenteen määrä lisääntyy tasaisesti ollen vuonna 2040
10 % enemmän kuin 2018
T3: KAIP-liikenteen määrä lisääntyy tasaisesti ollen vuonna 2040 20 % enemmän kuin 2018
Etäasioinnin lisääntyminen
E1: Matkatarpeiden rakenne on samanlainen kuin vuonna 2016
E2: Työ- ja opiskeluperäiset matkatarpeet ovat vuonna 2040
80 % vuoden 2016 tasosta (HLT)
E3: Työ- ja opiskeluperäiset matkatarpeet ovat vuonna 2040
60 % vuoden 2016 tasosta (HLT)
Käyttövoimat ja kulkuneuvovalinnat
Muutokset liikennekäytössä olevien henkilö-, paketti- ja kuorma-autojen käyttövoimissa (tarkasteluvuodet 2020, 2025, 2030, 2035, 2040)
K1: Alueen nykyisestä autokannasta lasketut suhteelliset muutokset valtakunnallisen ALIISA-mallin (VTT) mukaiset
K2: Vuosien 2025-2040 ajoneuvomäärät laskettu Hiilivapaa Etelä-Savo –hankkeen tuloksista ja allokoitu MiX-alueen kuntiin niiden nykyisten ajoneuvomäärien mukaan
K3: Käyttövoimien suhteelliset osuudet ILMO2045-raportin mukaiset nopeutetulla aikataululla (v. 2050 osuudet saavutetaan MiX-alueella jo 2040)
Heikkenevä julkisen liikenteen palvelutaso (lineaarisesti tapahtuva muutos)J1: Julkinen liikenne valitaan kulkutavaksi nykyiseen tapaan (HLT)
J2: Julkinen liikenne valitaan vuonna 2040 taajaan asutettujen alueiden ulkopuolella kulkutavaksi 5 % harvemmin kuin 2016

J3: Julkinen liikenne valitaan vuonna 2040 taajaan asutettujen alueiden ulkopuolella kulkutavaksi 10 % harvemmin kuin 2016

Kaupunki-infran yksityisautoilua vähentävät ohjaustoimet/muutokset
(lineaarisesti kasvava muutos)
Y1: Yksityisautoilu valitaan kulkutavaksi nykyiseen tapaan (HLT)
Y2: Yksityisautoilu valitaan vuonna 2040 taajaan asutetuilla alueilla 5 % harvemmin kuin 2016

Y3: Yksityisautoilu valitaan vuonna 2040 taajaan asutetuilla alueilla 10 % harvemmin kuin 2016
KAIP = kuorma-auto ilman perävaunua, HLT = Henkilöliikennetutkimus 2016 (Väylä)

Skenaariovaihtoehto 1 kuvaa kussakin muutossegmentissä pienintä muutosta ja vaihtoehto 3 suurinta muutosta nykytilaan nähden. Väestökehityksen ennusteena on käytetty ulkopuolista lähdettä, ja V3-skenaario on muodostettu kuvaamaan tilannetta, jossa väestö vähenee jopa ennustetta nopeammin (kuten edellä on kuvattu). Toinen merkittävä päästöihin vaikuttava segmentti on käyttövoimien muutokset. Siinä on käytetty kahta valtakunnallista ennustetta sovellettuna MiX-alueen nykyiseen ajoneuvokantaan (K1- ja K3-skenaariot), ja kolmas skenaario (K2) on muodostettu Hiilivapaa Etelä-Savo hankkeen tulosaineistosta. Muiden muutossegmenttien odotetaan vaikuttavan vähemmän kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin, mutta niiden on katsottu olevan tärkeitä liikennejärjestelmän muita tuotoksia, kuten liikennetiheyden ajallista vaihtelua tarkasteltaessa.

Ajoneuvokantaa koskevien kehitysskenaarioiden tausta-aineistosta on julkaistu juttu hankkeen uutispalstalla