ILMASTOTAVOITTEET JA LIIKENNE MIKKELIN SEUDULLA -webinaari

Etelä-Savon maakunta pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Useassa Mikkelin seudun kunnan ilmasto-ohjelmassa tavoitellaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Mikä on liikenteen ja ilmastotavoitteiden välinen suhde ja millaisia liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia tunnistetaan erityisesti Mikkelin seudulla? Mm. näistä aiheista keskusteltiin 14.2.2022 järjestetyssä ”Ilmastotavoitteet ja liikenne Mikkelin seudulla” -webinaarissa.

Webinaarissa esiteltiin ”Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040” -tutkimushankkeen tuloksia ja kuultiin asiantuntijoita sekä yksilöiden liikkumisen että kuljetustoiminnan aloilta. Keskustelun keskiössä olivat liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.

Ohjelma

KloAiheEsittäjäEsitys (PDF)
13:00Webinaarin avausMarko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto
13:10Mikkelin seudun hiilineutraaliuteen vaikuttavat tekijät ja liikenteen päästöjen kehitysOlli-Jussi Korpinen, LUT-yliopistoLataa
13:30Kestävien liikennepalvelujen edistäminen kaupunki- ja maaseutuympäristöissäHeli Siirilä, Vaasan yliopiston InnoLabLataa
13:50Vapaa-ajan asukkaat liikkeellä – entä ilmastovaikutukset?Manu Rantanen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituuttiLataa
14:10Mikkelin seudun liikenneinvestointien merkitys muulle Itä-SuomelleMarkku Kakriainen, Viitostie ry ja Kari Turunen, Kajaanin ammattikorkeakouluLataa (Kakriainen)

Lataa (Turunen)
14:30Logistiikkayrityksen puheenvuoroAki Krivetz, Kuljetusliike Krivetz OyLataa
14:50Loppukeskustelu
15:00Webinaarin päätös

Henkilöautojen käyttövoima keskeinen tekijä – vähäpäästöisyyttä edistäviin palveluihin kiinnitettävä huomiota

Webinaarin avannut Etelä-Savon maakuntaliiton yhteyspäällikkö Marko Tanttu kertoi avauspuheessaan, että maakunnan liikennejärjestelmässä korostuu haja-asutus ja monessa yhteydessä henkilöauton tarve, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Seudun liikenteen päästöistä noin puolet on peräisin henkilöautoista. Hiilineutraaliustavoitteista ja päästöjen muodostumisesta esitelmöinyt LUT-yliopiston projektipäällikkö Olli-Jussi Korpinen totesikin, että lyhyessä ajassa merkittävimmät päästövähennykset saavutetaan investoimalla vähäpäästöisiin henkilöautoihin, kuten täyssähköautoihin, lataushybrideihin tai kaasuautoihin. Myös kulkutavan valinnalla on merkitystä, mutta realistiset vaihtoehdot yksityisautolle rajautuvat lähinnä vain Mikkelin keskustaajaman alueelle. Kaikki vähäpäästöiseen liikenteeseen tähtäävät toimet tulisi nähdä palveluna, olivatpa nämä sitten suoraan kuljetuspalveluja, investointeja liikenneinfraan tai liikenteen tietopalveluja, joista on hyötyä yksilöiden lisäksi myös liikenteen ohjaamiseen ja suunnitteluun.

Projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston InnoLabista jatkoi liikennepalvelujen teemalla ja havainnollisti myös sitä, kuinka harvaan asutulla maaseudulla on laskevasta asukasmäärästä huolimatta edelleen varsin runsaasti työpaikkoja. Työpaikkojen sijainnin hajautuminen puolestaan tarkoittaa, että myös työmatkaliikenne hajautuu eikä välttämättä tarjoa kovin hyviä mahdollisuuksia joukkoliikenteen järjestämiseen. Töissäkäynti eli pendelöinti on kuitenkin vain yksi osa kuljetuspalvelujen järjestämistä seudullisessa mittakaavassa. Siirilän mukaan monella julkisen alan toimijalla, kuten esimerkiksi kuntien ja sairaanhoitopiirien eri yksiköillä olisi mahdollisuus säästää aika ja rahaa suunnittelemalla kuljetuksia enemmän yhteistyössä yli organisaatiorajojen. Siirilä esitteli myös Vaasan seudulla laadittua vähähiilisten liikennepalvelujen tiekarttaa, johon on kirjattu vuoden 2030 tavoitetila liikenteen kahdeksassa eri teemassa sekä visiot siitä, kuinka tavoitteisiin edetään.

Vapaa-ajan asumiseen liittyvä liikenne ja kausivaihtelu merkittävää

Moni PLiMiX 2040 -hankkeessa tutkittu asia on perustunut paikallisista asukkaista ja toimijoista saatuun julkiseen tietoon, kun taas tiedot vapaa-ajan asumisesta ovat rajoittuneet lähinnä rakennuskantaan. Projektipäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista toi esityksessään kattavasti lisätietoa vapaa-ajan asumiseen liittyvän liikenteen vaikutuksista Etelä-Savossa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla vakituisesti asuvien ja Etelä-Savossa vapaa-ajan asunnon omistavien henkilöiden määrä on huomattava, millä on myös vaikutuksensa alueen liikennettä lisäävänä tekijänä. Vapaa-ajan asukkaiden liikkumista tutkitaan sekä anonyymin mobiilidatan että sähkönkäyttötietojen avulla, ja esimerkiksi koronapandemian ajalta on havaittu sähkönkäytön lisääntymistä talviaikana. Rantanen myös arveli, että polttoaineiden hintojen nousu saattaa jatkossa keskimäärin pidentää vapaa-ajan asunnoilla vietettäviä jaksoja ja vähentää käyntikertoja. Vapaa-ajan asukkaat ovat yleisesti myönteisiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja myös valmiita toimiin erityisesti teknisin ratkaisuin. Toisaalta lisääntyvään vapaa-ajan asunnolla olemiseen liittyy sen pitäminen peruslämmöllä, mikä ei ole niin ilmastoystävällistä kuin olosuhteiltaan vaatimattomampi ”perinteinen” mökkeily.

Vähäpäästöisyyttä edistävien invenstointien vaikutukset ulottuvat seutua laajemmalle – samoin myös investointitarpeet

Iltapäivän neljännessä esityksessä Mikkelin seudun liikenneinvestointeja tarkasteltiin laajemmassa maantieteellisessä mittakaavassa koko Itä-Suomen liikenneverkon osalta. Viitostie ry:n varapuheenjohtaja Markku Kakriainen totesi, että esimerkiksi uuden nopeamman ja turvallisemman tieosuuden avaaminen Mikkelin ja Juvan välillä on sujuvoittanut varsin vilkasta raskasta liikennettä, ja jonkun verran jopa ohjannut lisää Pohjois-Karjalasta eteläiseen Suomeen suuntautuvia kuljetuksia tieosuudelle. Mikkelistä on tullut kuljetusyrityksille entistä houkuttelevampi logistinen solmukohta, ja nesteytetyn liikennekaasun saatavuus raskaille ajoneuvoille edesauttaa kuljetusyritysten päästövähennystavoitteiden toteutumista etenkin Viitostietä kulkevilla runkolinjareiteillä. Viitostie ry on myös laatinut Valtiovarainministeriölle aloitteen tiestä Suomen ensimmäisenä vihreänä valtaväylänä. Siihen sisältyy tavoite kattavasta vaihtoehtoisten käyttövoimien tankkaus- ja latauspisteverkosta pitkän tieosuuden varrella. Samassa esityksessä Kari Turunen Kajaanin ammattikorkeakoulusta esitteli Viitostien yhteismarkkinointihanketta, jonka keskiössä on reitin varren matkailupalveluiden sähköinen markkinointialusta. Sähköisellä alustalla voidaan esimerkiksi saavuttaa matkailijan hiilijalanjäljessä mitattavia edistysaskeleita esimerkiksi edistyneillä reitityspalveluilla (sisältäen tietoa mm. tankkaus- ja latauspisteistä) sekä jakamalla kestävyyteen liittyvää informaatiota tarjottavista matkailupalveluista.

Webinaarin lopuksi kuultiin mikkeliläistä Kuljetusliike Krivetz Oy:tä edustaneen Aki Krivetzin puheenvuoro, jossa liikenteen ilmastotavoitteita puitiin kuorma-autoliikennettä harjoittavan yrityksen näkökulmasta. Yrityksellä on yli 20 ajoneuvoa, jotka ovat eri kokoisia ja varusteltu pitkälti asiakastarpeiden mukaan. Asiakastarpeisiin sisältyvät usein lämpötilasäädellyt kuljetukset ja etenkin elintarvikekuljetuksille ominaiset tarkat toimitusajat. Krivetz harmitteli, että nämä tarpeet huomioiden dieselkäyttöiselle kalustolle ei juurikaan ole vielä realistisia käyttövoimavaihtoehtoja, vaikka Mikkelin taajama-alueilla raskaille ajoneuvoille kaasua onkin tarjolla. Krivetz kertoi esimerkin Etelä-Savon pienemmille paikkakunnille suuntautuvista aikataulutetuista reiteistä, joilla kaasuntankkausmahdollisuutta ei ole. Lisäksi mahdollinen jakeluhäiriö olemassa olevallakin asemalla olisi uhka kuorman toimitusvarmuudelle. Vastaavasti kokonaan sähköllä toimivissa kuorma-autoissa tulisi olla pidemmät toimintasäteet, ja tällöinkin lisähaasteena olisivat vielä sähköä kuluttavat kylmälaitteet.

Traficomin tilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopulla yhdeksän täyssähköistä kuorma-autoa, joista kahdeksan Uudellamaalla ja yksi Varsinais-Suomessa.

Kategoriat: Uutiset